Yrittäjyyskasvatuksen osaamismerkit 1-3

22. Tiedät ammatillisen koulutuksen/korkeakoulutuksen toimintaympäristön kokonaisuuden.

- Tarkastelet ammatillisen koulutuksen / korkeakoulutuksen toimintaympäristöä omalla koulutusalallasi (esimerkiksi oppimisympäristöt, koulutustarjonta, opiskelija- ja henkilöstömäärä, vetovoimaisuus, profiloituminen).
- Tarkastelet keskeisiä sisäisiä ja ulkoisia verkostoja omalla koulutusalallasi

TÄHÄN LISÄÄ!

23.

Yrittäjyyskasvatuksen osaamismerkki 1

1. Mitä tarkoittaa sisäinen yrittäjyys?

Sisäinen yrittäjyys tarkoittaa toimintatapaa, joka näkyy luovalla, rohkealla, ahkeralla, tuottavalla ja määrätietoisella työnteolla. Siinä hyödynnetään vapautta, kekseliäisyyttä, joustavuutta ja vastuullisuutta. Selkeä ero verrattuna ulkoiseen yrittäjyyteen on, että sisäisestä yrittäjyydestä puuttuu taloudellinen riskinotto.

Sisäisessä yrittäjyydessä korostuvat yrittäjyyden prosessi (ideasta käytännön toteutukseen) ja innovatiivisuus.

Lähde: Kiikeri, P. 2021. Ny-yrittäjyyttä Centrian moniammatillisissa yrittäjyysopinnoissa. Yrittäjyyspedagogiikan äärellä, s. 18. Haaga-Helia. Viitattu 17.6.2021. https://esignals.fi/kategoria/pedagogiikka/yrittajyyspedagogiikan-aarella-jakso-8/#e67b9c06

2. Miten tuet ja kehität opiskelijoiden sisäistä yrittäjyyttä opettajana

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristössä annetaan vastuuta oppijalle, kannustetaan tekemään itse, ohjataan oppijaa havaitsemaan mahdollisuuksia ja tuetaan niihin tarttumista, vahvistetaan oivaltavaa ja keksivää oppimista, tuetaan luottamusta omiin kykyihin, suodaan mahdollisuuksia riskien ottamiseen sekä ohjataan tavoitteelliseen työskentelyyn toisten kanssa. Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristön kehittäminen sisältyy opetuksen yleisiin tavoitteisiin ja sisältöihin, sekä myös oppiaineisiin. Eri koulutusasteilla yrittäjyyskasvatus painottuu eri tavoin. Oppimisympäristö on luotava koulutusasteen painotusten mukaisesti. (Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat 2009, 17.)

Yrittäjämäiseen toimintaan kannustaminen tarkoitti käytännössä sitä, että esimerkiksi oppimistehtävien ja projektien toteuttamisessa jätettiin tilaa opiskelijoiden omalle ajattelulle, luovuudelle ja oma-aloitteisuudelle. Liian tarkkarajaista ohjeistusta pyrittiin välttämään ja opiskelijat saivat joissakin tapauksissa päättää itse myös työskentelyn aikatauluista. Menetelmällä tuettiin yksilön vastuuntunnon, opiskelumotivaation ja itseohjautuvuuden kehittymistä, jotka auttavat yksilöä esimerkiksi haasteiden kohtaamisessa elämän jokaisella osa-alueella (Kyrö, 1998).

3. Mitä tarkoittaa ulkoinen yrittäjyys?

Ulkoinen yrittäjyys merkitsee oikean yrityksen perustamista sekä käytännön toimimista yrittäjänä. Eri ulkoisen yrittäjyyden muotoja ovat esimeriksi toiminimi- tai osakeyhtiöyrittäjyys.

4. Miten tuet ja kehität opiskelijoiden ulkoista yrittäjyyttä opettajana?

Opettajana tuen ja kehitän ulkoista yrittäjyyttä muun muassa korostamalla mahdollisuuksien havainnointia ja niihin tarttumista sekä kykyä muuttaa ideat sellaiseksi toiminnaksi, joka tuottaa taloudellista arvoa.

Muita keinoja ovat luovuuden, innovaatiokyvyn, riskienhallinnan ja vastuullisuuden tukeminen osana opetustyötä. Tärkeää on myös vahvistaa kykyä suunnitella, asettaa tavoitteita ja johtaa toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kerron myös erilaisista muodoista toteuttaa yrittäjyyttä sekä sen merkityksestä niin yksilöille kuin yhteiskunnalle. Vahvistan opiskelijoissa on mahdollista -asennetta sekä rohkeutta toteuttaa omia ideoita ja intohimoja käytännössä.

5. Mitä tarkoittaa yrittäjyyskasvatus sinun ammattialasi opetuksessa?

Tärkeää on pohtia, mitä ammatillisen opiskelijan tulisi konkreettisesti oppia ja osata yrittäjyyskasvatuksen tavoitteisiin suhteutettuna. Konkreettisia tavoitteita voisivat esimerkiksi olla, että opiskelija osaa:

• tunnistaa omia vahvuuksia, osamisalueita ja taitoja, joita olisi mahdollista hyödyntää yritystoiminnassa
• saada ideoita kuinka tuottaa oman alansa tuotteita ja palveluita itsenäisesti ja yhdessä sidosryhmien kanssa,
• saada näkökulmia millaista olisi myydä oman alansa tuotteita ja palveluita asiakkaille sekä
• ymmärtää mistä eri tekijöistä kannattava yritystoiminta muodostuu.

Lähteet:

Heikki Hannula: Yrittäjyyskasvatusta siirtymää tukevissa oppimisympäristöissä. / HAMK Unlimited Journal / Ammatillinen osaaminen ja opetus. 09.01.2018. https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/yrittajyyskasvatusta-siirtymaa-tukevissa-oppimisymparistoissa/#.Yf97Ci06pQI

Kyrö, P. 1998. Yrittäjyyden tarinaa kertomassa. Helsinki: WSOY.

Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat. 2009. Opetusministeriön julkaisuja 2009:7. Helsinki: Yliopistopaino. Viitattu 1.4.2013.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/opm07.pdf

https://yesverkosto.fi/yes/mita-yrittajyyskasvatus-on/yrittajyyskasvatuksen-kasitteita

24.

Yrittäjyyskasvatuksen osaamismerkki 2

1. Miksi yritykset ovat tärkeitä yhteiskunnalle?

Yritykset työllistävät noin 1.7 miljoonaa suomalaista. Näistä noin 90% on alle 10 hengen pienyrityksiä. Yhteiskunnan kannalta yritykset vaikuttavat merkittävästi kansantalouteen. Esimerkiksi ETLA:n vuonna 2021 ilmestyneen raportin mukaan kymmenen arvonlisältään suurinta yritystä tuottivat vuonna 2019 5,7 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Tämä on iso luku näin pienessä maassa. 

2. Miksi yritykset ovat tärkeitä yksilölle?

Oman intohimon ja osaamisen hyödyntäminen ansaitsemisessa. Ne tarjoavat työllistymisen vaihtoehdon palkkatyön ohella. Yritys voi olla myös sivutoimisena - palkkatyön ohella - keino yksilölle sekä ansaita rahaa, että hyödyntää ja kehittää osaamistaan, jota muuten ei voisi.

3. Millaisia työelämän muutostrendejä on tulossa?

Sitran mukaan erityisesti seuraavat muutostrendit vaikuttavat  tulevaisuuden työelämään:

A. Ekologisuus ja ilmastokysymykset. Työn tekemisen muuttuvissa sääilmiöissä. Osa fossiilisesta polttoaineista riippuvaisia toimialoja & työpaikkoja katoaa. Miten luodaan työtä ja rakenteita, jotka tuottavat hyvinvointia sekä ihmiselle, että luonnolle?

B. Talousjärjestelmä ja globaali eriarvoisuuden kasvu. Mitä on kestävyys? Sosiaalinen pääoma ja työelämän kehittäminen. Omaan työhön vaikuttamisen mahdollisuus. Työn uudelleen määrittely: Mikä kaikki on työtä? (vapaaehtoistyö/palkaton omaishoiva/kotitaloustyö). Miten ihmisten toimeliaisuutta tuetaan yhteiskunnassa?

C. Verkostomainen valta voimistuu. Riippuvuus verkostoista. Verkostojen mahdollisuudet. Trendin kääntöpuolet. Organisaatioiden päätöksenteon läpinäkyvyys.

D. Teknogia. 25% teki etätyötä vähintään puolet työajasta vuonna 2020 Suomessa. Virtuaaliset keinot epämuodollisiin kohtaamisiin (jotka ovat tärkeitä). Teknologian vaikutus uusiin palveluihin.

E. Väestön ikääntyminen ja monimuotoistuminen. Henkilöstön diversiteetin positiiviset vaikutukset. Haastaa työelämän rakenteita ja käytäntöjä. 65-74 -vuotiaat myöhäiskeski-ikäisinä? Työn paikkariippumattomuus sekä sen kääntöpuoli: ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille.

Elinikäisen oppimisen merkitys korostuu.

4. Millaisia osaamista työelämässä työntekijältä odotetaan?

Erityisesti metataidot korostuvat oman substanssiosaamisen rinnalla. Niitä ovat esimerkiksi reflektiotaidot, oppimaan oppiminen, vuorovaikutustaidot, epävarmuuden sietäminen sekä tiedonhankintataidot.

Lähteet:

https://www.sitra.fi/artikkelit/tyon-tulevaisuudet-megatrendien-valossa/

https://www.etla.fi/julkaisut/suurimpien-yritysten-rooli-suomen-kansantaloudessa/

25. 

Yrittäjyyskasvatuksen osaamismerkki 3

1. Miten oppilaitos voi tukea työelämäverkostojen kehittämistä ja ylläpitämistä?

Rakentamalla yhteyksiä eri alojen yrityksiin ja yrittäjiin. Järjestää kohtaamisia (seminaareja, yhteiskehittämistilaisuuksia, webinaareja), tarjota asiantuntemustaan yrityksille.

2. Miten hyödynnät työelämäverkostoja sekä yrityksiä oman alasi opetustyössä, ohjauksessa ja arvioinnissa?

Tässä muutama esimerkki: 

a. Kutsun yritysten edustajia vierailijoiksi opetukseeni. 

b.Toteutan osan opetuksesta case-opetuksena, jolloin opiskelijat työstävät yhdessä yrityksen kanssa jotakin ongelmaa.

c. Kutsun oppimisen arviointiin mukaan yrityksen edustajia. 

d. Hyödynnän jo opetuksen suunnitteluvaiheessa työelämäverkostoja. Tällöin opetus vastaa mahdollisimman hyvin myös työelämän tarpeita. 

3. Millaiset opetus- ja ohjausmenetelmät lisäävät oppijan tietoutta yrittäjämäisestä työskentelystä, yrittäjyydestä sekä lisäävät yrittäjyyshalukkuutta?

a. menetelmät, jotka perustuvat yhteiseen ongelmanratkaisuprosessiin.

b. service designista tutut palvelumuotoilun menetelmät, esimeriksi design sprint sovellettuna

c. case-opetus ja aktivoivat opetusmenetelmät

d. projektioppiminen

e. kokeiluideoihin perustuvat menetelmät

4. Kun olet vastannut kysymyksiin 1-3, niin käy haastattelemassa valitsemaasi yrittäjää alla olevilla kysymyksillä ja pohdi saamiasi vastauksia:

Haastateltavana toimitusjohtaja Jalmari Eklund, Humaanikone Oy:

Tekevätkö yritykset ja oppilaitokset riittävästi yhteistyötä?

Aika vähän tekevät. Eklundin yhden miehen osakeyhtiö ei juuri ole tehnyt oppilaitosten kanssa. Syynä osin firman koko, mutta myös haaste löytää sopivia toimijoita. Myös yhteistyön hyödyt eivät aina ole niin selviä. 

Millaista yhteistyötä yrittäjä voisi/haluaisi tai tekee oppilaitoksen kanssa?

Uusien konseptien kokeileminen oppilaitosympäristössä kiinnostaa. Myös oppilaitosten tutkimusprojektit voisivat olla yksi muoto.

Millaisia kokemuksia yrittäjällä on ollut työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta/harjoittelijoista?

Yrittäjä on ollut mukana eräässä asiakasoprojektissa, jossa mukana oli myös yhteiskumppanin harjoittelija. Hän oli erittäin yllättynyt kuinka osaava harjoittelija oli. Hän haluaa korostaa harjoittelijoiden laadukkuutta ja, että heillä on paljon kuviteltua enemmän annettavaa.