Osaamistavoite 14: Ymmärrät opiskeluhuollon, erityisen tuen ja esteettömyyden merkityksen ammatillisessa koulutuksessa/korkeakoulutuksessa.
- Tarkastelet opiskeluhuoltoa ja erityistä tukea oman alasi opetuksessa ja ohjauksessa. - Pohdit pedagogisen, psyykkisen, sosiaalisen ja fyysisen esteettömyyden toteutumista oman alasi koulutuksessa
Opiskeluhuolto tarkoittaa opiskelijan:
* hyvän oppimisen,
* psyykkisen ja fyysisen terveyden,
sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä,
niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä.
Sitä säätelee 1.8.2014 voimaan tullut oppilas- ja opiskelijahuoltolaki
(1287/2013) sekä useat koulutusta, opetusta ja sosiaali- ja
terveydenhuollon palveluja säätelevät lait.
Omassa koulutustyössäni opiskeluhuollon käsite ei juurikaan ole esillä. Toki sen sisällöt ovat tärkeitä. Hyvän oppimisen edellytyksien huomioiminen on kyllä esillä. Muutoin vastuu on enemmänkin osallistujien työnanantajalla, joka huolehtii esimeriksi työterveyshuollosta.
Oikeus saada opetusta ja ohjausta
”Opiskelijalla on oikeus saada eri oppimisympäristöissä sellaista
opetusta ja ohjausta, joka mahdollistaa tutkinnon tai koulutuksen
perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja
osaamistavoitteiden saavuttamisen sekä tukee opiskelijoiden
kehitystä hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja
yhteiskunnan jäseniksi”
(Laki ammatillisesta koulutuksesta 61 pykälä)
Oppimisvaikeudet voidaan jakaa kolmeen ryhmään:
1. Oppimisvaikeudet, jotka liittyvät aivojen rakenteiden
erilaisuuteen: lukivaikeus, esim. ADHD, Asperger.
2. Ihmisestä itsestään johtuvat oppimisen esteet: masennus, jännittäminen, valvominen, päihteet.
3. Ympäristöstä johtuvat oppimisen esteet: kotiongelmat, kiusaaminen
ja työpaikan ongelmat.
Oppimisvaikeudet saattavat helposti jäädä piiloon työyhteisöjen koulutustusprojekteissa, sillä niiden esiin tuominen voidaan kokea hankala muiden työyhteisön jäsenten edessä.
Yleisesti voidaan sanoa, että stressi lisää oppimisvaikeuksia. Tämän vaikutus näkyy työssäni, sillä suurin osa opiskelijoista on työelämässä, jossa monet kokevat myös stressiä. Haasteena on, että opetuksen järjestäjänä voin vain niukasti vaikuttaa heidän työnsä stressaavuuteen - poikkeuksena koulutusprojekit, joissa juuri tähän pyritään (esimeriksi organisaatiomuutosprojektit).
Esteettömyyydestä
Esteettömyys jaetaan neljään eri kategoriaan:
1. Fyysinen esteettömyyteen. Se tarkoittaa, että kaikki pääsevät oppilaitoksen tai koulutuspaikan eri tiloihin ja voivat käyttää niitä. Erityisen tärkeää se on pyörätuolia, sähköpyörätuolia tai muita liikkumisen apuvälineitä käyttäville kuten liikunta- ja näkövammaisille opiskelijoille.
Tämä toteutuu useimmissa paikoissa hyvin. Poikkeuksena esimeriksi erilaisia portaita sisältävät koulutustilat, joista saattaa puuttua myös hissi. Myös luonnon keskellä sijaitsevat kokous- ja koulutustilat voivat olla esteettömyyden kannalta hankia (korkeuserot, juurakot polulla, kivet jne).
2. Psyykkinen ja asenteelliseen esteettömyyteen. Se tarkoittaa mielen hyvinvointia, joka mahdollistaa oppimisen ja kehittymisen.
Tätä edistäviä tekijöitä ovat esimerkiksi tunne siitä, että on hyväksytty itsenään, vuorovaikutustaitojen harjoittelu, kunnioittava kohtaaminen,
myönteinen ja turvallinen ilmapiiri sekä ristiriitojen käsittely.
Toisinaan kohtaan asenteelliseen esteettömyyteen liittyvää hankaluutta. Jos johdon ja työntekijöiden välit ovat tulehtuneet tai jopa kriisiytyneet, voi hyväksyntää ja kunnioitusta olla vaikea kokea. Vastaikkainasettelu hankaloittaa myös oppimista.
Tämä edellyttää myönteistä asennetta kaikkien opiskelijoiden huomioimiseksi tasapuolisesti. Huolehditaan siis, että kaikki opiskelijat pystyvät tekemään tehtävänsä, suorittamaan tutkintonsa ja tuntevat kuuluvansa oppilaitosyhteisöön - tai omissa koulutuksissa työyhteisön opiskelijaryhmään.
3. Sosiaaliseen esteettömyyteen, joka liittyy kaikkeen, mitä oppilaitoksessa tapahtuu. Sosiaalisilla suhteilla on monille opintojen edistymisessä ratkaiseva
vaikutus. Tilasuunnittelussa huomioitava mahdollisuus ryhmätyöskentelyyn ja
sosiaaliseen kanssakäymiseen. Tilasuunnittelun osalta esteettömyys ei aina toteudu jos opetustilana on esimeriksi työyhteisön kahvihuone. Se voi olla ahdas, levoton ja epäkäytännöllinen (iso pöytä huoneen keskellä). Toisinaan koulutus toteutetaan ns. juhlatilassa, jonka seiniin ei voi kiinnittää fläppejä, huonekaluja ei saa siirtää ja ryhmätyötiloja ei ole (esimeriksi olutpanino).
4. Pedagogiseen esteettömyyteen, joka tarkoittaa jokaisella on oikeus saada opetusta, oppia ja opiskella omien kykyjensä ja edellytystensä mukaisesti.
Opetuksen tavoitteet määritellään siten, että ne vastaavat realistisesti
yksilön taitoja. Tämä voi olla haaste varsinkin jos kouluttajana en saa ennakkotietoa osallistujien taitotasosta.
Vuorovaikutuksen tulee toimia tasavertaisesti eri osapuolten välillä. On tärkeää muistaa, että opiskelija on oman oppimisensa paras
asiantuntija. Häneltä kannattaa kysyä!
Miten tukea oppimista jo suunniteluvaiheessa?
- Pyrkiä ymmärtää opiskelijan oma oppimisstrategia
- Miten herättää ja ylläpitää motivaatiota?
- Miten orientoida opiskelijan ja koko ryhmän opetettavaan kokonaisuuteen?
- Miten voi eriyttää opetusta? (esimeriksi pienryhmäopetusta, työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja harjoittelua, tekemällä oppimista)
Työelämässä tapahtuvassa oppimisessa korostuvat erityisesti työpaikalla tapahtuva harjoittelu. Tätä myös opiskelijat toivovat ja arvostavat.
Kommentit
Lähetä kommentti