Turvallisuusosaaminen

 20. Otat opetuksen ja ohjauksen suunnittelussa huomioon opiskelijan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden.

Tiedät oppilaitoksen ja oman alasi opettajan työhön liittyvät turvallisuusohjeet ja -asiakirjat. Laadit omaan opetukseesi ja ohjaukseesi liittyvän turvallisuuskartoituksen, jossa otat huomioon opiskelijoiden fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden.

21. Opetat, ohjaat ja arvioit opiskelijan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden huomioon ottaen.

Perehdytän aina koulutuksen alussa opiskelijat turvalliseen työskentelyyn kertaamalla turvallisuuteen liittyvät asiat. 

On tammikuinen torstai, kello lähestyy puolta päivää. Teamsin virtuaaliaulan läpi on astunut parikymmentä valtion virkamiestä. Oppimismentorointivalmennuksen ensimmäinen jakso on alkamassa muutaman minuutin päässä. Istumme kollegani kanssa Sosiaalipedagogiikan säätiön viidennen kerroksen Perheentupa-nimisessä neuvottelutilassa ja toivotamme etäosallistujia tervetulleiksi. Äkkiä palohälytys pärähtää soimaan. Turvallisuusvastaavamme kurkistaa ovelta ja kehottaa meitä siirtymään kokoontumispaikalle, joka sijaitsee kadulla rakennuksemme edessä. Pahoittelemme valmennettaville tilanne ja lupaamme jatkaa opetusta mahdollisimman pian. ”Se mikä ei tapa, vahvistaa”, murjaisee kollegani ja me kipaisemme kohti portaita.

Tällaiset arjen tilanteet muistuttavat lempeästi turvallisuusosaamisen merkityksestä sekä organisaation pelastussuuunitelman toteuttamisesta. 

Pedagogisesti turvallinen oppimisympäristöä voidaan lähestyä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden näkökulmasta. Pedagogista turvallisuutta voidaan käsitellä myös omana käsitteenä niiden rinnalla. Silloin siihen kuuluu esimerkiksi opetusmenetelmien valitseminen, erityisen tuen saaminen sekä laajemmin oppimisympäristön turvallisuus. Tämä jälkimmäinen teema on verkko-oppimisympäristöjen osalta yhä keskeisempi näkökulma turvallisuuteen.

Pedagoginen turvallisuus ilmenee myös huomattavan erilaisena riippuen ammattialasta ja koulutusastekohtaisuudesta. Puusepän perustutkinnossa, kokkilinjalla tai tieto- ja viestintätekniikan perusopinnoissa turvallisuusosaamisessa on erilaiset painotukset ja tarpeet. Ammattikoululaisten kanssa turvallisuutta joutuu varmasti lähestymään eri tavalla kuin viisikymppisten alan vaihtajien kanssa.

Turvallisen oppimisympäristön kolme tekijää

Fyysinen turvallisuus turvallisuus käsittää fyysisesti turvallista toimintaympäristöä ja työvälineitä. Osana fyysistä turvallisuutta huomioidaan myös väkivallan uhka. Digitaalisissa oppimisympäristöissä fyysisen turvallisuuden haasteet ja uhat saattavat olla marginaalisia verrattuna fyysisiin oppimisympäristöihin. Silloin korostuvatkin psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden kysymykset.

Omassa opetustyössäni fyysisen turvallisuuden kysymykset eivät ole olleet juurikaan esillä. Tulevaisuudessa niitäkin on hyödyllistä pohtia, sillä osa koulutuksiini osallistujista ovat haastavissa elämäntilanteissa olevia miehiä. En ole tosin kokenut heidän taholtaan koskaan fyysistä uhkaa, mutta varautumismielessä tämäkin olisi tärkeää.

Psyykkiseen turvallisuuteen kuuluvat väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemisen, voimavarojen tukemisen sekä työrauhan vahvistamisen toimintamallit kuuluvat psyykkiseen turvallisuuteen.  

Osana psyykkistä (sekä myös sosiaalista) turvallisuutta olemme mentorikoulutusten alussa kertoneet osallistujille Feeniks-mentorin pelisäännöistä. Niissä otetaan kantaa juuri häirinnän ja kiusaamisen ehkäisemiseen (kaikkien mielipiteet ovat arvokkaita/emme hyväksy eriarvoistavaa puhetta).

Sosiaalinen turvallisuus käsittää turvallisuuden edistämistä yhteisöllisen toimintakulttuurin kautta. Tähän kuuluvat osallisuuteen ja vuorovaikutukseen liittyvät asiat.

Käytännössä tämä rakentuu tiimin toimintaperiaatteiden sekä Feeniks-mentorin pelisääntöjen kautta. Sosiaalista turvallisuutta ohjaavat Sosped-säätiön toimintamallit sekä vertaisuutta korostava eettinen periaate.

Digitaaliset oppimisympäristöt ja turvallisuus

Opetusneuvos Minna Taivassalo Opetuksenhallituksesta on pohtinut kiinnostavasti (webinaari 30.11.2021) digitalisaatiota oppimisen mahdollistajana ammattillisessa koulutuksessa sekä siihen liittyviä turvallisuuskysymyksiä.

Hän pohti, miten mahdollistetaan joustavat, yhdenvertaiset ja laadukkaat oppimisen yhteisölliset ja yksilölliset mahdollisuudet kaikille? Erityisenä tarpeena hän nosti esiin fyysisen ja psyykkisen terveyden suojeluosaamisen sekä erilaisten oppimisympäristöjen turvallisuuden. 

Turvallisuusosaamisen tarve ulottuu myös oppimisympäristöjen palveluntarjoajiin. Taivassalo muistuttaa, että heidän tulee sitoutua turvallisen palvelun tuottamiseen ja turvallisuuden perusteiden helpon ymmärrettävyyden tarjoamiseen käyttäjille. Tässäkin korostuvat psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden kysymykset.

Turvallisuusohjeet ja -asiakirjat

Kaksi lakia, jotka opettajan on turvallisuusosaamiseen liittyen tärkeä tuntea: 

1. Pelastuslaki. Se velvoittaa rakennuksen omistajan, laitoksen tai yhteisön ehkäisemään vaaratilanteiden syntymistä ja varautuvan tarvittaviin pelastustoimenpiteisiin. Pelastuslaki velvoittaa tekemään pelastussuunnitelman. Pelastuslaki velvoittaa myös omatoimiseen varautumiseen uhkaaviin tilanteisiin.
2. Työturvallisuuslaki. Se määrittää työnantajan ja työntekijän vastuut työturvallisuusasioissa.

Tärkeä ohje on Kiinteistö Oy Elimäenkatu 25-27/ SDF Park Vallila Oy:n pelastussuunnitelma, joka koskee Sosiaalipedagogiikan säätiötä. Siinä muun muassa kuvataan kiinteistössä toimien vastuut sekä toimintaohjeet liittyen:

- tietoturvallisuuteen

- hätäilmoituksen tekemiseen

- toimintaohjeet onnettomuudessa

- hätäensiavussa

- tulipalossa

- rikosten torjunnassa

- ryöstössä

- väkivalta- ja uhkatilanteessa

- järjestyshäiriössä

- murto- ja varkaustilanteessa

- pommiuhassa

- yleisen vaaranmerkin aikana

- sisälle suojautumisessa

- kaasuvaarassa

- säteilyvaarassa

- suojaväistössä

- sääilmiöihin varautumisessa

- sähkökatkoksessa

- lämpökatkoksessa

- vesivahingossa ja vedenjakelun keskeytyksessä

Turvallisuuskartoitus

Turvallisuusanalyysi: 

Koulutus tapahtuu viidennen kerroksen kahdessa eri koulutustilassa riippuen ryhmän koosta. Tilat sijaitsevat Sospedin toimiston käytävän varrella. Käytävälle pääsee vain lukitusta lasiovesta. Pääasiallisia uhkia ovat sähkölaitteista johtuva tulipalo sekä sairaskohtaukset. Muita uhkia ovat sähkökatko, kiusaaaminen sekä tietoturvauhat. 

Poistumisteitä on viidennessä kerroksessa yhteensä kaksi. Käytävällä on turvavalaistus ja käytävän päässä käsisammutin.  Ensiaputarvikkeet ovat myös käytävällä, lähellä sisääntulo-ovea,

Opetustilassa on palovaroittimet ja sammutusjärjestelmä. Opetustilojen vieressä olevalla käytävällä on  

turvallisuusohjeet ja sisäinen puhelinnumero, johon soitetaan 112 lisäksi. 

RISKIT JA UHKAT	MITEN VARAUDUN/TOIMIN
Tulipalo	Tarkistetaan missä sijaitsevat poistumistiet sekä kokoontumispaikka tulipalon uhatessa. Kerrotaan koulutuksen alussa niiden sijainnit.
Sairauskohtaus	Kerrataan sijainti, hätäensiapuohjeiden sekä defibrillaattorin sijanti (1. kerroksen vastaanotossa).
Kiusaaminen	Muistutetaan, että Sospedin tilat ovat syrjintä- ja kiusaamisvapaita. Kiusaamisen tai syrjinnän ilmetessä  kouluttaja puuttuu siihen sanallisesti ja muistuttaa edellä mainitusta periaatteesta.
Sähkökatko	Sähkökatkon sattuessa kehotetaan rauhallisuuteen. Ovat pääsääntöisesti harvinaisia ja lyhytkestoisia.
Tietoturva	Epäilyttäviä linkkiä ei opetuksessa avata eikä tuntemattomista lähteistä tulevia ohjelmia ladata. Kerrataan koulutuksen alussa myös tietoturvan ydinasiat.

Lähteet

Kiinteistö Oy Elimäenkatu 25-27 / SDF Park Vallilla Oy pelastussuunnitelma, 20.12.2019. Löytyy Sosoped Intra -> General

Pelastuslaki 29.4.2011/379 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379

Pelastussuunnitelma

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738