Tutkimus- ja kehittämisosaaminen 3 Op, 37

36. Tiedät ammatillisen koulutuksen/korkeakoulutuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan keskeisiä linjauksia.

- Tarkastelet ammatillisen koulutuksen/korkeakoulutuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan keskeisiä linjauksia ja käytänteitä omalla koulutusalallasi.

Ammatillisen ja korkeakoulutuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan keskeisiä suuntia on linjattu Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuspoliittisessa selonteossa. Siinä hahmotellaan vuoden 2040 tavoitetila, jonka mukaan tavoiteltavaa on:

• vahva, laadukkaaseen ja vaikuttavaan kasvatukseen, koulutukseen, tutkimukseen ja kulttuuriin rakentuva sivistysperusta

• oppijoiden hyvinvointi, koulutuksellinen tasa-arvo ja saavutettavuus

• korkea koulutus- ja osaamistaso

• koulutuksen ja tutkimuksen järjestäminen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla

• yhteistyön ja digitalisaation hyödyntäminen oppijoiden parhaaksi sekä koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyys.

Korkeakoulutuksen laatua ja vaikuttavuutta on tavoitteena parantaa osana kehittämistoimintaa. Käytännössä se tarkoittaa, että:  

- OKM uudistaa ohjausta ja rahoitusta siten, että ne kannustavat ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja Suomen Akatemiaa kehittämään toimintatapojaan ja rakenteitaan paremmin tukemaan verkostomaista yhteistyötä, monipuolista ja korkealaatuista osaamisen tuottamista sekä uuden tiedon siirtämistä

- Korkeakoulut toteuttavat vuoteen 2030 mennessä yhteisen visionsa mukaisen yhtenäisen digitaalisen palveluympäristön.

Kaiken kaikkiaan kehittämisellä pyritään, että jatkuva oppiminen olisi yhä vahvemmin osa työelämää. Siihen kuuluu oppivien työyhteisöjen kehittäminen. Tärkeää on myös osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Tämä painotus korostuu myös EU:n koulutuspoliittisissa linjauksissa sekä OKM:n koulutuspoliittisessa selonteossa. 

EU:n elinikäisen oppimisen tavoitteissa on myös vahvasti mukana sekä formaalin, että non-formaalin oppimisen merkitys ja hyödyntäminen osana yhteiskuntaa. Myös tähän liittyy osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen.

Myös jatkuvan oppimisen saavutettavuuden varmistaminen on kehittämis- ja tutkimustoiminnan ytimessä. Siihen kuuluu esimerkiksi ohjauksen kokonaisvaltainen kehittäminen. Tämä aihe on noussut vahvasti esiin kun on pohdittu työelämässä tapahtuvan oppimisen haasteita. Opiskelijat työttömät saavat ohjausta oppimiseensa, mutta työssä tapahtuvan oppimisen ohjaus on usein heikkoa - tai ainakin liian riippuvainen esimeriksi esihenkilöstä tai HR:sta. Toisaalta kun ohjaus toimii, myös henkilöstö sitoutuu paremmin. Tällä on vaikutus myös työnantajakuvaan.

Esimerkiksi nuorten lääkäreiden arviot Helsingin Kalasataman houkuttelevuus työpaikkana on huomattavan korkea verrattuna muihin terveysasemiin. Nuorten lääkärien yhdistyksen mukaan taustalla perehdytyksen taso ja säännöllinen ohjaus työssä. Oma tulkintani on, että kysymys on juuri oppimisen tukemisesta. 

Lisäksi yksi osa  kehittämis- ja tutkimustoimintaa on jatkuvan oppimisen palvelujärjestelmän luominen. Siinä hyödynnetään digitalisaatiota, ennakoivaa & systeemistä kehittämistä sekä vahvistetaan työn ja osaamisen liittoa. Tämä jälkimmäinen on sekä kehittämis-, että tutkimustoiminnan erityisen tärkeä painotus sekä myös osa ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen kohtalonkysymys.

Lähteet:

https://www.europarl.europa.eu/thinktank/infographics/lifelonglearning/adult

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008567120.html

https://mmm.fi/documents/1410837/74710863/4+Koulutus+ja+tutkimuspoliittiiset+linjaukset_Sami+Niinimäki.pdf/23dc6f9b-5c1e-695d-1d5a-ec67181f3696/4+Koulutus+ja+tutkimuspoliittiiset+linjaukset_Sami+Niinimäki.pdf?t=1620645219897

37. Ymmärrät, miten opetustyö integroidaan oppilaitoksen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (TKI).

- Kuvaat oman alasi koulutukseen liittyvän kehittämishankkeen.

- Tarkastelet opettajan roolia hanketyöskentelyssä ja/tai kehittämistehtävissä omalla koulutusalallasi.  

Kehittämishankkeen lähtökohdat ja kuvaus

Kuvaan tässä oman alan koulutukseen liittyvän kehityshankkeen eli Sitran Future Labin (https://www.sitra.fi/hankkeet/sitra-lab-demokratian-kapeikot/#ajankohtaist) kehittämishankkeen, johon osallistuin vuoden 2021 ajan. Hankkeen yleisenä teemana oli demokratian kapeikot. Tiimimme valittiin sinne mukaan, yhteensä 10 tiimin kokonaisuuteen. 

Hankkeen lähtökohtana oli havainto, jonka mukaan digitaaliset kuilut lisäävät ihmisten työelämästä ja yhteiskunnasta syrjäytymisen uhkaa sekä vaikeuttavat mahdollisuuksia pidentää työuria ja nostaa työllisyysastetta. Noin 35 000 suomalaista miestä on digikuilussa. Yhteiskunnan rakenteiden ja työelämän muuttuvat vaatimukset lisäävät ongelmaa tulevaisuudessa.

Keski-ikäiset miehet olivat tiimimme lähtökohta, koska olimme tukeneet heidän oppimistaitojaan ja -valmiuksiaan toisaalla työssämme muun muassa vertaismentoroinnin keinoin.

Hankkeessa oli tarkoitus kehitetään tulevaisuuden palvelujärjestelmää, jotta äkillinen irtisanominen ja siitä seuraava työttömyys voidaan estää ennalta, ja siten luoda katkoton työura. Samalla tavoitteena oli nostaa alueellista elinvoimaa. Hankkeeseen liittyvässä kokeilussa haluttiin yrittää sovittaa yhteen alueen yritysten osaamisvaatimukset alueen ihmisryhmien kyvykkyyksiin, teknologiaa hyödyntäen. 

Kokeilussa kehitettiin sektorirajat ylittävää yhteistyötä erityisesti Kemissä, missä äkillinen rakennemuutos ajaa suuren määrän työntekijöitä tyhjän päälle.

Hanke toteutettiin Sitran Future lab -koulutusohjelman puitteissa. Sen moduulit ja aikataulu oli seuraava:

4/2021 Toimintaympäristö ja systeemiajattelu. Katsotaan vähän kauempaa ja hahmotetaan kokonaisuus ongelman ja ratkaisun ympärillä.

5/2021 Ongelman ymmärrys. Yritetään ymmärtää ongelmaa syvemmin asettumalla muiden housuihin, empatiaa käyttäen. Mennään lähemmäs sidosryhmiämme ja rajataan ongelmaa.

6-7/2021 Tulevaisuus ja ratkaisut. Otetaan silmille tulevaisuuslasit, ja etsitään niiden avulla uusia uusia ratkaisuja ja näkökulmia. Kuvitellaan toivottavia tulevaisuuksia. Lopuksi käännetään ideat ja ratkaisut kohti konkretiaa ja kokeiluja.

8-9/2021 Välineitä vaikuttavuuteen. Keskitytään kokeiluihin: tehdään näkyviksi niiden jo syntyneitä vaikutuksia, sekä tarkastellaan tapoja hahmottaa ja mitata niiden vaikuttavuutta.

12/2021 Opit ja johtopäätökset. Käydään läpi kuljettua oppimismatkaa: mitä on tullut tehtyä, mitä oppeja ja oivalluksia prosessista kannattaa ottaa mukaan jatkokehittämiseen ja omaan työhön. Pohditaan yhdessä myös yhteiskunnallisten ongelmien ratkomisen ylipäätään tarvittavia taitoja, asenteita ja tekemistä.

Koulutusmoduuleihin käytetyn ajan lisäksi lisäksi Futute Feeniks -tiimimme (kollegani Miikka Vuorinen, minä sekä emeritusprofessori Timo Sneck) työskenteli vähintään kerran viikossa aiheen parissa, loppuvuodesta useammin. Kehitin osaamista muun muassa seuraavista aiheista:

- tiimityö ja tiimioppiminen

- kokeilun eri vaiheet osana kehittämishanketta

- kehittämishanke osana isompaa yhteiskunnallista muutosta

- kehittämisen ja oppimisen systeemisyys

- kehittämishanke osana kansainvälisiä konteksteja

- oppimisen ja systeeminen muutoksen vipuvoimat.

Opettajan roolissa hanketyöskentelyssä tässä hankkeessa korostuivat:

- kyky omaksua ja hyödyntää oman ydinosaamisen näkökulmasta vierasta ja uutta tietoa

- reflektio-osaaminen

- tiimien välinen yhteistyö 

- systeemisyyden ymmärtäminen

- kehittämishankkeen eri vaiheiden ymmärtäminen suhteessa kokeilukulttuurin viitekehykseen

- ajanhallinnan ja priorisoinnin merkitys

- prosessinohjauksen osaaminen

Oman osaamisen kehittymisen näkökulmasta hanke tarjosi lukuisia ja merkittäviä kehittymisiä. Se kehitti myös vuorovaikutustaitoja liittyen erityisesti haastaviin tilanteisiin. Niitä oli lähes koko hankkeen ajan tiimimme sisällä liittyen tavoitteisiin ja keinoihin, joilla niihin päästään.