KV 27 ja 28

 27. Tiedät ammatillisen koulutuksen/korkeakoulutuksen kansainvälisyyskäytänteet.  

- Tarkastelet kansainvälistä toimintaa opettajan ja opiskelijoiden näkökulmasta omalla koulutusalallasi.

28. Osaat soveltaa opettajan työssä kansainvälisyys- ja monikulttuurisuusosaamistasi.                    

- Pohdit kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden vaikutusta koulutukseen ja opettajan työhön omalla alallasi.

- Osaat luoda hyvät oppimisedellytykset monikulttuuriselle opiskeluryhmälle siinä kontekstissa, jossa opetat ja ohjaat

 

Fokusoidun aluksi kansainvälisyyskäytänteisiin Keudan näkökulmasta, koska toteutin opetusharjoitteluni Keudassa.

Keudan opiskelijoiden on mahdollisuus suorittaa ulkomailla työpaikalla tai kumppanikoulussa järjestettävän koulutuksen jakso. Jakso rahoitetaan apurahoin, esim. Erasmus+ ohjelmasta.

Suurin osa jaksoista on työpaikalla järjestettävän koulutuksen jaksoja, eli oman alan työpaikalla työskentelyä kansainvälisessä yrityksessä. Jaksoihin voi kuulua kumppanikohteissamme myös tutustumista paikalliseen kouluun, opetukseen ja opiskelijoihin.

Kansainvälisellä jaksolla voi hankkia osaamista ammatillisten tutkinnonosien, yhteisten tutkinnonosien, sekä kaikille yhteisen ammatillisen valinnaisen, paikallisesti tarjottavan tutkinnon osan suorittamiseen.

Ulkomaanjaksot suunnitellaan ja dokumentoidaan aina osaksi henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa (HOKS). Koulutuksen järjestäjän ja vastaanottavan organisaation (ulkomainen yritys tai muu työpaikka tai oppilaitos) tulee ennen ulkomaanjaksoa osana henkilökohtaistamista sopia, minkälaista osaamista jakson aikana pystytään hankkimaan.

Koulutuksen järjestäjä varmistaa, mihin tutkinnon osaan tai tutkinnon osan osaan tämä osaaminen voidaan tunnistaa ja tunnustaa. KV-jakson opinnot suunnitellaan yhdessä vastuuopettajan kanssa HOKS-keskustelussa yhdessä hakuvaiheen alussa.

Miten kehittää?

Ammatillisessa koulutuksessa olevien ulkomaanjaksojen määrä on luonnollisesti koronapandemian takia pudonnut hyvin pieneksi. Ennen koronaa niitä oli Opetushallituksen tilaston mukaan vuosittain noin 4000–6000 (tilasto vuosilta 2012–2019). Näille jaksoille lähtijöitä ovat todennäköisemmin tytöt kuin pojat rippumatta onko kyseessä mies- vai naisvaltainen ala. Kansainvälistyminen myös kasautuu: Ne, jotka lähtevät ulkomaille kerran, lähtevät todennäköisemmin myös useammin.

Kehitettävää löytyy oppilaitosten toiminnassakin. Vuonna 2016 toteutettuun Kansainvälisyyttä kaikille! -hankkeeseen liittyen tehtiin oppilaitosten edustajille (vastaajia 108) kysely kansainvälisyyreen liittyen. Osa vastaajista koki, että oppilaitoksen johto tai heidän esimiehensä eivät tue henkilöstön kansainvälistymistä. Kaikissa oppilaitoksissa kansainvälisyyttä ei nähty henkilöstön osaamisen kehittämisen näkökulmasta eikä siihen myönnetty riittävästi raha- tai työaikaresursseja.

Oppilaitosten edustajienkin huolenaiheena olivat edellä mainitun kyselyn mukaan he, jotka eri syistä lähtevät harvemmin ulkomaanjaksoille ja joiden kansainvälisyyden edistämiseksi tarvittaisiin erilaisia lisäponnisteluita. He mainitsivat erityistä tukea tarvitsevat henkilöt, pojat sekä yleisimmin aikuisopiskelijat ja ammattitutkinnon suorittajat.

Opettajan näkökulmasta on siis tärkeää kannustaa lähtemään myös poikia ja ensikertalaisia.

 Oman alan oppeja

Omalla alallani kansainvälisyys ja monikulttuurisuus on tärkeää ottaa huomioon esimerkiksi eri maiden välisten johtamiskäsitysten ja -kulttuurien erojen muodossa. Skandinaavinen tasa-arvoisuutta korostava johtamiskulttuuri ei ole itsestään selvä maapallon joka kolkassa. Jos ryhmä pohtii esimerkiksi kysymystä mitä on hyvä johtaminen, on vastausten taustauskomukset ja kulttuuriset arvostukset tärkeää tunnistaa. Tämä ei toki tarkoita sitä, ettei opettajana voisi niitä haastaa tai vähintäänkin auttaa tunnistamaan.

 Monikulttuurisen opiskeluryhmän opiskeluedellytysten luomisessa tärkeää on muun muassa äsken mainittu tietoisuus eri kulttuurien mahdollisista vaikutuksista opetettavaan asiaan. Tarinallisuus oppilaiden omien kokemusten jakamisen muodossa on dialoginen ja arvostava tapa oppia ja opettaa. Myös erityiset kulttuurisensitiiviset aiheet on hyvä kartoittaa tai vähintäänkin tiedostaa etukäteen.  Erityisesti yhteiskunnalliset kriisit nostavat niitä herkästi esiin.

Huumorin käytön kanssa on hyvä olla erityisen harkitseva.

Monikulttuurisessa ryhmässä saattaa oppilaiden kielitaidossa olla suuria eroja ja puutteita. Tämä on tärkeää tiedostaa ja huomioida. Opettajan on tärkeää pyrkiä ilmaisussaan korostettuun selkeyteen ja termien avaamiseen yhdessä.

Monikulttuurinen ryhmä ehdottomasti myös rikkaus. Se syventää mitä tahansa opiskeltavaa asiaa ja vaan laajempia näkökulmia opiskeltavaan asiaan. Parhaimmillaan se korostaa jokaisen kulttuurin erityispiirteitä yhtymäkohtia toinen toiseen.

 

Lähteet:

Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen | Opetushallitus (oph.fi)

Kansainvalisyytta-kaikille-julkaisu.pdf (oph.fi)

www.keuda.fi